sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Nollia, pääkalloja ja oravageenejä

Heppu kisasi eilen meidän omissa kisoissa kolme starttia. Jostain syystä ennen ekaa starttia oli hiukan tylsä fiilis. Siinä sitten sanoinkin, että nyt pitää tsempata. No, mutta tsemppi tuli kuin itsestään, kun Heppu pomppi vieterinä suu virneessä, "jes, mun vuoro, jes, svingi jäi autoon. minäminäminä!!" Tulin niin hyvälle tuulelle ja ei kun omaa vuoroa odottamaan.

Ensimmäinen rata oli agirata ja rata oli kaikin puolin onnistunut, ainoastaan esteellä nro 4 ohjaan huolimattomasti, mutta saan pelastettua. Heppu oli hyvin kuulolla, tuloksena 0, sij.13. Hepulle yli 4m/s etenemä agiradalla on hyvä, tällä radalla 4,03. Joten tyytyväinen olin :-)
Toinen rata myös agirata. Siinä yksi kaamea pelastus putken väärältä suulta ja jotain kauneusvirheitä. Tulos taas kuitenkin 0, sij.10.
Vimppa hyppäri vielä ja kun sieltäkin napsahti 0, sij.11, niin ei voi kuin sanoa, että olipas onnistuneet kisat, triplanolla :-)
Sain jokaisella radalla onnistumaan monta hyvää ohjauskohtaa, olin käännöksissä ajoissa, joten kaarteita ei tullut pahasti ja vielä muistin luottaa Heppuun. Tällänen fiilis olisi suotavaa olla aina joka kisan jälkeen.. Toki vielä on paljon parannettavaakin, mutta oli ohjaukset huomattavasti parempia kuin esim. eckerössä.

Lisäksi kisoissa arvottiin osallistujien kesken Irene Vinhan käsintehty kaulapanta ja mulla kerrankin arpaonni suosi ja Heppu sai uuden asennekaulapannan :-)
Vielä noihin oravageeneihin. Sen lisäksi, että Svingi on saanut vanhemmiltaan ihanuus ja kauneusgeenejä, on hän myös saanut äidiltään Jetiltä oravageenejä. Olen kuullut juttua, että näitä geenejä olisi siirtynyt myös ainakin Zona-siskolle!? Svingi on siis NIIIIN hulluna oraviin!! Jonain päivänä se vielä, äitinsä tyyliin, kiipeää puuhun oravien perässä. Aamulla tuli taas kiipeämisen alkeisharjoittelua, kun neiti riipii männyn runkoa ;-) Olisin ottanut kuvan kiipeämistreenistä, mutta juuri tuli ihmisiä paikalle, niin oli pakko hinata koira remmistä takaisin ruotuun :-D Saatte siis tyytyä vain tähän kuvaan.

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

Nimihaaste

Svingi sai Sannan aloittaman nimihaasteen, jonka pointtina on kertoa blogissa tai kotisivulla mistä koiran lempinimi on tullut. Siispä toimeen!

SVINGISitä en edes enää muista miten lempinimi Svingi ponkaisi päähäni, mutta tämä lempinimi tuntui heti hyvältä vaihtoehdolta. Toinen vaihtoehto pennulle lempparinimeksi oli Unna. Olin alustavasti ajatellut niin, että mikäli minun tyttöpentuni on Vinku, siitä tulee Svingi ja jos se on Una, niin sitten Unna. Mites kävikään, minulle tuli pieni brunette Una, joka sai sittenkin nimen Svingi :-) Kai se vaan oli niin hyvä nimi! Ja onhan Svingi aika svingi ollutkin!

Täytyy tähän myös kertoa hauska tapahtuma ennen pennun tuloa. Mun vanhemmat kyseli, että joko pennulla on nimi, sanoin, että ehkä Svingi. Meni viikko jos toinenkin ja kerran äiti kysyi, että et ole vielä kertonut mikä pennulle nimeksi. Olin hiukan hämilläni, että no Svingi!! Äiti siihen: "ai, mä luulin, että se oli vitsi" :-D Että näin..hih.

Minulta on joskus kysytty, että onko meidän Svingi musiikkia vai golfia:

Swingi: (Golftermi) "Swingiksi kutsutaan itse heilahdusta eli koko liikerataa alkutilanteesta eli alkuasennosta, loppuasentoon viedystä liikkeestä." (wikipedia)

Swing: (Tanssitermi)"..lindy hoppia aikaisemmin on syntynyt mm. texas tommy swing -niminen swingtanssi ja monille swingtansseja ovat myös fox-trot ja balboa.." (wikipedia)

Vastaus on, että meidän Svingi on golftermi :-)

Nimihaaste lähtee eteenpäin länderi Lunalle, parson Eiccalle ja kääpin Ruulle.

torstai 20. tammikuuta 2011

Ei arkea kummempaa

Viikon aikana ei ole oikeastaan tapahtunut mitään erikoista, mistä olisi tänne kirjoitettavaa. Hepun kanssa olen ollut treenaamassa agia ja treenit menikin oikein onnistuneesti. Mulla oli järkevä treenisuunnitelma, niin tuli tehtyä oikeasti jotain järkevää ja mulle vaikeita juttuja. Svingi teki samalla kerralla tokon seuraamista ja likka oli varmaan niin intona, kun pääsi tekemään edes jotain, että mun suu loksahti auki kun niin hienoa seuraamista Svinkki veti! Se on tosi tiiviisti mukana ja hyvin kontaktissa. Käännökset on vielä vaiheessa, mutta muuten.

Ollaan lenkkeilty paljon kaverien ja kaverikoirien kanssa koko viikko. Lisäksi mä olen taas alkanut muutaman vuoden tauon jälkeen käymään sählyssä ATT:n porukan kanssa. Tavoitteena sitten agisähly Raumalla maaliskuussa.

Yhden valokuvan bongasin Hepusta Eckeröstä, meidän ihana vetreä pappa-koira <3 KoiraNetistä taas huomasin, että sinne oli päivittynyt Svingin ensimmäinen hevi-titteli :-) Että tällasta, ei niin justiinsa muuta.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Hyviä uutisia

Svingillä oli viime torstaina aika eläinlääkäriin ja röntgenkuviin. Svingin tutki Mikael Granholm. Tämä olikin ensimmäinen kerta Vettorissa ja hyvä fiilis jäi :-)
Ensin Svinkku tunnusteltiin ja tehtiin kaikkia mahdollisia venytyksiä, näissä ei huomattu mitään poikkeavaa. Vitsi Svingi oli vaan niin kiltti ja ihana, se vaan ihmetteli, että ai mua tässä vähän venytellään, ei kyllä haittaa yhtään ;-D Rauhotuspiikki kankkuun ja lekurikin totesi, että tämäpä meni hyvin. Svingi nukahti tosi nopeasti ja kohta neiti vietiin kuviin. Svinkusta kuvattiin koko selkäranka, etukuva rintarangasta, lonkat ja kyynärät. Noi kaks jälkimmäistä kuvattiin mun pyynnöstä nyt samaan kasaan, tosin ihan epävirallisesti.
Kaikki oli Svingillä aivan kunnossa :-) "Tunnustelemalla ei kipupisteitä. Neurologisesti ei poikkeavaa. Röntgenkuvissa ei normaalista poikkeavaa" Niin ihanaa!! Lonkat oli A ja kyynärät 0, polvet näytti kuvissa hvyiltä, tasapainoiset lihakset. Ainoa mitä "outoa" näkyi, oli mahassa olevat kivet :-D Neiti on tainnut lumen mukana syödä muutaman hiekoituskiven..
Lääkäri määräsi kuitenkin 10päivän kuurin tulehduskipulääkettä.
Nopeasti Svinkku myös heräsi ja päästiin lähtemään kotiin. Illan neiti oli tokkurainen ja hiukan piippaili, mutta heti aamulla oli jo tuttu vieteri herättämässä :-)

Fysioterapeutin kanssa katsotaan nyt jatkohoitoa, levolla tietenkin vielä jatketaan, mutta kyllä kivi putosi sydämeltä kun kuvat olivat kunnossa!

tiistai 11. tammikuuta 2011

Kiitos Eckerö ja kiitos Rauma

Jokavuotinen Eckerön reissu on taas takana ja kivaa oli jälleen kerran. Mukana reissussa, Taru,Terhi, Mikko ja Emma, kiitos parhaat reissukaverit ikinä! :-) Koiria oli tänä vuonna vähän mukana, eli vesiäiset Soolo, Ebba ja Ziki, sheltti Hemuli ja meidän pappa-Heppu. Mökki on meidän joka vuotinen vakkari mökki, joka on ihan paras ja lähellä eckerö hallia. Ainoa pulma vaan oli, kun viemärit oli jäässä, niin vesi tulvi suihkussa ja keittiössä, onneks sentään vessa veti! :-D Oltais saatu lauantaina vaihtaa mökkiä, mutta ei enää jaksettu, käytiin sitten vaan suihkussa naapurimökissä.

Perjantaina lähdettiin aamulaivalla ja tehtiin kaikki jutut taas jokavuotisen kaavan mukaan...voiko näin kaavoihin kangistunut edes olla??!! :-D Menomatkalla saatiin helsinkiläisiltä (Sanna ja Kaisi) kisahaaste Helsinki vs. Rauma. Minä ikuinen raumalainen :-) ja iloinen siitä!!! Kilpailu käytäisiin lauantain radoilla, tuloksista huomioitaisiin molemmilta joukkueilta 8 tulosta. Tämä haaste sai sen verran meiltä pasmat sekaisin, että kahvimaitokin unohtui ostaa kanttarellikaupasta ;-)
Illalla tehtiin herkkutortilloja ja maisteltiin viiniä. Mä sain myös uuden ihanan tukan, kun Taru klippas sen hiukan lyhyemmäksi. Vitsi mä olen onnellinen, hiukset on niin kevyet ja ihanat!
Taktiikkaa hiomassa :-)
Hepulla oli lauantaina kaksi starttia, muilla mökin koirilla kolme. Ensimmäinen rata oli agirata, joka tuntui ihan kelvolta, mutta näytti videolta kaamealta. Opinkohan mä ikinä tekemään valssia?? Radan toka vikalta hypyltä hylly,kun Heppu menee väärälle esteelle, koska en tee takaaleikkausta riittävän tiukasti. Kontaktit oli ihan ok. Hyppäri tuntui paremmalle ja näyttikin paremalle. Kerrankin onnistunut käännöksen ennakointi ja yksi hyvä valssi (ehkä toivoa siis on..). Valitisin ohjauksen, jossa syötän Hepun pimeään putkeen ja jatkan omaa liikettä eteen-> Heppu kääntyi putkessa ja ehti ottaa seuraavan hypyn. Menin sen verran takapakkia, että otin saman kohdan uudelleen samalla tavalla, sitten onnistui. Tulos hylly siis ja haastekilpailun paskimmat tulokset "nollakone"- Hepulle. Kyllä muut joukkuelaiset epäilivät, että mulle on maksettu epäonnistumisesta. Myyrä muka, minäkö? :-)

Joukkueen johtaja Emma
Kun kaikki päivän radat oli kilpailtu, niin tuloslaskenta ja palkintojen jako. Taisi se niin olla että Helsinki vei ja me vikistiin... :-) Hesa sai neljä nollaa, meille kaksi (Hemuli ja Soolo). Ei muuta kuin kuoharia kehiin, Hello Kitty-hatut päähän ja blingbling-serpentiiniä kaulaan..voittajilla oli kivaa, mutta niin oli meilläkin. Emma myöhemmin ehdotti, että voitaisiinko me seuraavaksi ottaa Kaisi ja Sanna meidän joukkueeseen... ;-) Kiitos Helsinki, toukokuussa katotaan kuka vie..

Sunnuntaina kisapaikalle pääseminen ei ollutkaan niin helppoa, kun keli oli muuttunut plussan puolelle. Ei hätää, onneksi meillä oli auto täynnä vahvoja naisia! Eli työntämään vaan sohjoon uppoavaa autoa..ja tietty ylämäkeen. Jalat meni hapoille ja loska lensi silmille, mutta auto saatiin kulkemaan ja hauskaa oli! Hyvä me!

Kaikille sunnuntaina vielä yksi agirata ja siitä Hepulle vielä yksi hylly. Olipas kertakaikkisen tulokseton viikonloppu meillä :-O Tällä radalla Heppu hyppäs ens keinun kontaktilta ja ohitti yhden hypyn viilettäen suoraan putkeen. Mua kyllä nauratti tämän radan jälkeen, koska Heppu oli ollut jotenkin niin hulvaton. Myös tuli sellanen olo, että pitäisköhän hiukan enemmän panostaa treenaamiseen. Sain mä viikonloppuna jotain oivalluksia agilitysta, pienin askelin tässä edetään..
Takasin tulomatkalla Rauma haastoi sitten Hesan suolatikkukisassa ja Taru superina "suuri suuna" toi voiton Raumalle, jossain ees voitettiin!! Jei. Ja juuri kun olin pääsemässä jyvälle papupelistä, niin tultiin satamaan. Oli kivaa, kiitos te kaikki!!! :-)

torstai 6. tammikuuta 2011

Svingi fyssarilla

Eilen oli Svingillä taas fyssari, jotta saatiin katsottua mites likan kroppa voi. Ikävä kyllä, muutosta parempaan ei ollut tapahtunut. Svingi oli edelleen vasemmasta lavasta, lantiosta ja myös niskasta turvonnut. Kylmähoitoa siis jatketaan. Svingi oli käsittelyssä selvästi kipeä, vaikka yrittikin urheasti olla hoidettavana. Fysioterapeutin mielestä Svingi oli nyt kipeämpi kuin kolme viikkoa sitten ja hieman hämillään siitä, että niinkään pitkässä ajassa ei ollut tapahtunut vielä muutosta parempaan suuntaan. Suositteli myös kipulääkitystä.

Niska oli selvästi pahin ja siellä kaikki liittyy jotenkin siihen c2-nikamaan. Yksi epäilys olikin, että josko niskanikamien väliset nivelsiteet oisivat revähtäneet. En edes ymmärtänyt kaikkea mitä mulle kerrottiin, mutta aika huolissaan Svingin voinnista se fyssari oli.
Päädyttiin siihen, että Svingi olisi hyvä kuvauttaa seuraavaksi, jotta voidaan varmistua ettei mitään pahempaa ole käynyt. Sitten tehdään jatkohoitosuunnitelma, mutta osteopaatille nyt ainakin. Koitan saada Svingille ensi viikoksi ortopedille kuvausajan, jotta ranka saadaan tarkastettua.

Täällä elämä Svingin osalta jatkuu siis levolla. Vain pakolliset liikkumiset tehdään. Länderi-ihmiset sen tietääkin miten helppoa tuollainen tyyppi on pitää levossa :-D No, onneksi Svingi on pirteä ja reipas itsensä, joten eiköhän me tästä toivuta ja palataan entistä ehompina!

sunnuntai 2. tammikuuta 2011

Hyvää uutta vuotta 2011

Onnellista uutta vuotta 2011 kaikille!
Tässä vielä kuvamuisto viime vuodelta.