Suuria muutoksia elämääni on vuosi tuonut. Iloisena muutoksena se, että olemme muuttaneet omakotitaloon Piikkiöön ja saamme elää onnellista elämää pikku-mörskässämme :)
Surullisena muutoksena se, että Hepun aika meidän kanssamme tuli täyteen ja rakkaista rakkain koirani nukkui kesäkuun alussa pois. Hepun muistelu saa joka kerta kyyneleet silmiini. Olen maailman onnellisin kun sain pitää yli kymmenen vuotta tuota ihanaa jörrikkä-partasuuta, joka opetti minulle niin paljon elämästä koiran kanssa, koirien kouluttamisesta, tokosta ja agilitysta. Voisin kuvailla loputtomiin mitä kaikkea Heppu minulle merkitsi.
Svingi on joutunut siis totuttelemaan ainoana koirana olemiseen. Niin kuin me kaikki olemme totutelleet yhden koiran arkeen. Ensin näytti, että ainoana koirana oleminen sujui Svingiltä loistavasti. Kesän jälkeen Svingissä on alkanut kuitenkin näkymään erilaisia piirteitä, kuin aikaisemmin. Monet asiat neiti joutuu nyt ratkaisemaan itse, kun itsevarma Heppu ei ole tietä näyttämässä. Svingi on aina ollut herkkä, mutta nyt herkkyys näkyy entistä paremmin. Svingi reagoi uusiin tilanteisiin varautuneemmin, tosin ystävällisesti aina. Vieraat ihmiset haistellaan ensin huolellisemmin kuin ennen ja vieraat isot koirat ovat nykyään pelottavia. Muutto aiheutti remontteineen paljon jännitystä, mutta nyt Svingi on jo hyvin kotiutunut uuteen kotiimme.
Agilitya ollaan tehty ja treenattu ympäri vuoden. Svingin kanssa osallistuttiin koko kevään kestävään NextLevel-agilitykoulutukseen. Sen lisäksi, että saatiin hurjasti lisää tietoa, saatiin myös uusia agility-ystäviä ympäri Suomen. Kevät ja syksy treenattiin pääasiassa Jaakon opissa.
Helmikuussa Svingistä tuli Suomen Hyppyvalio.
SM-kisat kilpailtiin Kirkkonummella. Saatiin oma henkilökohtainen avustaja joka radan alkuun, kun likka oli juoksussa :-D Joukkueradalla ATT:n medijoukkue sijoittui hienosti sijalle 5, olimme Svingin kanssa mukana tekemässä yhden joukkueemme nollaradoista. Yksilöradoilla teimme ensin nollan ja olimme ennen finaalia sijalla 5. Finaaliradalla valitettavasti hylkäydyimme.
Maajoukkuekarsinnat kisattiin Seinäjoella. Ekalta radalta 5 ja seuraavalta 10, näillä tuloksilla emme saaneet enää jatkaa seuraavalle päivälle. Pettymys oli tietenkin suuri. Saimme kuitenkin tilaisuuden kilpailla vielä seuraavilla radoilla, kun Svingi sai olla sunnuntain radoilla nollakoirana.
Vuoden mahtavin agilitytapahtuma oli tietenkin European Open Belgiassa. Mulla oli niin paras matkaseura, sisko ja kummipoika! Koko reissu on kaiken kaikkiaan niin unohtumaton ja hieno! Joukkueradalla teimme Svingin kanssa tuplanollan ja yksilöradoilta 5 ja hyl. Tein rohkeita ohjauksia ja nautin agilitysta, olin meihin molempiin tyytyväinen! :)
Syksyllä Svingi voitti vielä Varsinais-Suomen piirinmestaruuden agilityssa sekä nappasi caciagin kansainväliseltä radalta agilityssa.
Tokosta nyt ei oikeastaan ole mitään kerrottavaa. Tai onhan tietenkin! Hepun kanssa saatiin tammikuussa meidän toinen EVL1-tulos, ihan huippuhieno koira! Svingin kanssa en ole tokoillut oikeastaan yhtään. Joskus harvoin treenailen voittajan liikkeitä. Odotan ensi vuodelta uutta tokokärpäsen puremaa...
SVINGIN VUOSI AGILITYSSA 2013
*51 starttia agilityssa
*nollia 15, nollaprosentti 30%
*kymmenen 0-voittoa
*FI AVA-H
*joukkue SM 5
*Varsinais-Suomen piirinmestari
*CACIAG
*European Open- joukkueessa
HEPPU 2013
*kilpaili yhden startin agilityssa, tulos 5
Tällainen vuosi siis takanapäin! Odotan innolla mitä kaikkea ensi vuosi tuokaan tullessaan! :) Kiitos kaikki ihanuudet ja rakkaat, jotka olette olleet viime vuonna eläneet iloja ja suruja yhdessä meidän kanssamme. Ilman teitä mitkään nämä hetket eivät olisi olleet näin tunnerikkaita. Voisin luetella teidät kaikki nimeltä, mutta te tiedätte ilman sitäkin, että tarkoitan teitä! Yhdet erikoisterkut kuitenkin :) Eli Mallalle ja Jukalle paljon terkkuja Hiirolaan, teidän ansiosta sain ihanan koiran, jonka kanssa sain nauttia elämästä monta vuotta!
Hyvää vuotta 2014 kaikille! :)