Pikku-Svingi on täällä sairastellut, mutta on onneksi nyt jo paranemaan päin. Tänään tuli ensimmäiset jättipomput pariin päivään ja leluja ollaan tänään raahattu koko ajan heitettäväksi, selviä merkkejä paranemisesta.
Perjantaina lähdin siis koiruuksien kanssa Janakkalaan. Ensin menin kouluttamaan tokoa Jankk:n länderisteille ja sen jälkeen Svingin kasvattajien luokse kyläilemään. Svinkku oli pari kertaa oksentanut, mutta en ollut kiiinnittänyt siihen enempää huomiota, kyllähän nuo joskus oksentelee ilman kummempia syitä. Koulutus meni mukavasti ja sitten lähdettiin Jassun ja koirien (Svingi, Heppu, Jetti-äippä, Zona-sisko ja Ceci) kanssa iltalenkille. Tähän täytyy taas mainita, että kyllä noi koirat heti laumautui hienosti, mitään ylimääräistä jupinaa ei niillä ole, vaan kaikki tulivat juttuun:) Lenkillä totesin, että hassua, kun Svingi nyhvää jaloissa, ei yhtään sen tapaista. Ruokakaan ei maistunut iltapalalla. Meni ehkä tunti ja Svingi oli veriripuloinut matolle:-( Jartsu soitti päivystyksenn ja saatiin ohjeita lääkäriltä.
Ilta meni sitten siinä, että juostiin viemässä Svingiä ulos tai siivottiin lattioita :-( Loppujen lopuksi puolen yön jälkeen taas soitto lekurille, joka meinasi, että parasta lähteä päivystykseen. Sinne me sitten pöllähdettiin oikein joukkona, 4 naista, Svingi, minä, Jassu ja Tilda. Täytyyhän prinsessalla olla kunnon tukijoukot;-) Svinkulle annettiin pahoinvointilääkettä, antibioottia ja nesteytystä. Neidin olo rauhottuikin ja yö nukuttiin ihan rauhassa. Aamulla olo oli varmaan jo parempi, kun aamuvastaanotto oli niin iloinen.
Käytiin lauantaina vielä ländereiden syyspäivässä Järvenpäässää. Heppu lenkkeili länderiseurassa ja Svingi huili autossa. Kiva oli taas nähdä kaikkia ihmisiä!
Svingi on ollut koko ajan parempi, antibiootit puree ja ruokakin on alkanut maistua. Maha oli kyllä sekaisin vielä useamman päivän, mutta ei verta enää. Muuten pikkukoira onkin vaan nukkunut ja nukkunut keräten voimia.
Onneksi kaikki kääntyi parhain päin ja rakas Svingi alkaa olla kunnossa! Tällasissa aina säikähtää ja pelkää sitä pahinta. Kiitos kasvattajille koko viikonlopusta!
tiistai 26. lokakuuta 2010
keskiviikko 20. lokakuuta 2010
Laiskottelua ja fyssaria
Ei oo oikeestikaan ollut aikoihin mitään kirjotettavaa :-O Ollaan pääasiassa taidettu laiskotella. No, hyvä se välillä on ottaa rennommminkin, sitten taas jaksaa. Svingi treenasi viime viikolla Jaakolla ja olikin oikea supersvingi! :) Mä oikeesti taisin osata ohjata mun koiraani, mikä tunne! Toki paranettavaa löytyy ja niin pitääkin, mutta mä olen ainakin kulkemassa Svingin kanssa oikeaan suuntaan.
Heppu treenasi tänään omissa treeneissä,joita tällä kertaa koulutti..minä :) Menin muutaman kerran itsekin radan ja Heppu oli aika villinä :) Puri mua jopa sormeen, kun AHNEHTI herkkuja, hassu koira. Hyvin meni radat, vaikka sain mä vietyä Hepun sinne ansaputkeenkin.
Maanantaina Svingi oli ensimmäistä kertaa fysioterapiassa. Paikalle kun päästiin, niin odotushuoneessa Svingi tärisi ja tuli syliin - tämän täytyy olla eläinlääkäri. Ei ollut, vaan ihan kiva paikka. Koira vapaaksi ja jutustelemaan fyssarin kanssa. Svingi oli jännitynyt, mutta tuli kuitenkin vähän väliä tervehtimään fyssaria ja kerjäämään rapsuja. Sitten matolle ja sekin kahisi, mutta ei niin paljoa, että olisi haitannut sen enempää. Ensin katottiin likka seisten ja sitten kellahdus kyljelleen. Olin kyllä tosi iloinen siitä miten hienosti Svingi antoi käsitellä itseään, kerran yritti nousta, muuten vaan välillä nosti päätä katellakseen ja muuten oli aika rennosti. Silmät vaan meinas koko ajan lurpsahtaa kiinni :)
Svingi oli hyvässä kunnossa. Pieniä lihasjumeja ja kireyttä kyllä löytyi, mutta ei mitään suurempaa. Alkuseisotuksen takajalkojen ulkokierteisyys saatiin käsittelyllä pois, kireydestä johtunut asentomuutos. Tasapainottelulla testaili syviä lihaksia ja siltä osaa kaikki kunnossa, toki niitä voi aina lisää jumpata, mutta nuorelle koiralle vaikutti ihan hyvältä.
Ravilenkkejä pitäisi nyt tehdä pari kertaa viikossa aloittaen lyhyestä, treenien jälkeisillä venytyksillä jatketaan niin kuin ennenkin, alkutreeneihin lisätään ns.nopeat venytykset ja muistutti koirantakkien tärkeydestä. Mulle toi takkijuttu oli helpotus, kun välillä mietin, että puenko liian helposti koirille takin esim. viimalla, mutta saa ja kannattaa laittaa :)
Tällasta meille tällä erää. Svinkku kisailee sitten sunnuntaina, mutta ennen sitä ehdin käymään ainakin Janakkalassa kouluttamassa ja moikkaamassa Svinkun kasvattajia sekä Järvenpäässä ländereiden syyspäivässä. Aurinkoista syksyä kaikille!
Heppu treenasi tänään omissa treeneissä,joita tällä kertaa koulutti..minä :) Menin muutaman kerran itsekin radan ja Heppu oli aika villinä :) Puri mua jopa sormeen, kun AHNEHTI herkkuja, hassu koira. Hyvin meni radat, vaikka sain mä vietyä Hepun sinne ansaputkeenkin.
Maanantaina Svingi oli ensimmäistä kertaa fysioterapiassa. Paikalle kun päästiin, niin odotushuoneessa Svingi tärisi ja tuli syliin - tämän täytyy olla eläinlääkäri. Ei ollut, vaan ihan kiva paikka. Koira vapaaksi ja jutustelemaan fyssarin kanssa. Svingi oli jännitynyt, mutta tuli kuitenkin vähän väliä tervehtimään fyssaria ja kerjäämään rapsuja. Sitten matolle ja sekin kahisi, mutta ei niin paljoa, että olisi haitannut sen enempää. Ensin katottiin likka seisten ja sitten kellahdus kyljelleen. Olin kyllä tosi iloinen siitä miten hienosti Svingi antoi käsitellä itseään, kerran yritti nousta, muuten vaan välillä nosti päätä katellakseen ja muuten oli aika rennosti. Silmät vaan meinas koko ajan lurpsahtaa kiinni :)
Svingi oli hyvässä kunnossa. Pieniä lihasjumeja ja kireyttä kyllä löytyi, mutta ei mitään suurempaa. Alkuseisotuksen takajalkojen ulkokierteisyys saatiin käsittelyllä pois, kireydestä johtunut asentomuutos. Tasapainottelulla testaili syviä lihaksia ja siltä osaa kaikki kunnossa, toki niitä voi aina lisää jumpata, mutta nuorelle koiralle vaikutti ihan hyvältä.
Ravilenkkejä pitäisi nyt tehdä pari kertaa viikossa aloittaen lyhyestä, treenien jälkeisillä venytyksillä jatketaan niin kuin ennenkin, alkutreeneihin lisätään ns.nopeat venytykset ja muistutti koirantakkien tärkeydestä. Mulle toi takkijuttu oli helpotus, kun välillä mietin, että puenko liian helposti koirille takin esim. viimalla, mutta saa ja kannattaa laittaa :)
Tällasta meille tällä erää. Svinkku kisailee sitten sunnuntaina, mutta ennen sitä ehdin käymään ainakin Janakkalassa kouluttamassa ja moikkaamassa Svinkun kasvattajia sekä Järvenpäässä ländereiden syyspäivässä. Aurinkoista syksyä kaikille!
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Svingi korkkasi kisauran
Niin se vaan on aika kulunut kauhean nopeasti ja pikku B-läisetkin saavat aloittaa agilityssa kisaamisen :) Svingi teki siis tänään agilitydebyyttinsä omassa hallissa. Keppejä ollaan harjoiteltu lähiaikoina erittäin ahkerasti ja tulosta oli tullut, kepit nimittäin onnistuivat hienosti kaikilla kolmella radalla! Kiva oli myös huomata, että Svingi jaksoi hienosti vielä viimisenkin radan, taisi se olla ohjaaja joka enemmän hyytyi..
Aamulla hallille ajaessa jännitti hirveesti. Tuntui, että enhän mä osaa mitään, miten mä voin mennä kisaamaan :-O Pieni sisäinen keskustelu itsensä kanssa, että haloo, sä kisasit eilen kolmosluokassa, ei ne taidot yhdessä yössä katoa :-D Hallille kun pääsin, oli fiilis hyvä ja jännityskin oli kadonnut, en meinannut millään malttaa, että päästäisiin tekemään se meidän ihka ensimmäinen agilityrata! Harri Huittisen radalla oli kaikki mahdolliset esteet paitsi okseri. Kontakteja oli siis neljä, kun pöytäkin oli radalla. Kivanoloinen rata ja haastava rengaskin heti tokana. Svingi lähti hyvin liikkeelle ja suoritti kaikki esteet aina esteelle 15 asti upeesti. Kontaktit toimi, pöytä toimi, neiti kuunteli ja oli tosi helppoa mennä. Sitten mä olin valinnut niin tyhmän ohjauksen, jota Svinkku kiltisti totteli ja suoritti väärän hypyn. Nooh, se ei vauhtia haitannut, matka jatkui maaliin asti. Maalissa oma fiilis oli ihan uskomaton, tippa meinas tulla silmään, kun Svingi oli niiiiiin UPEA!!! :) Mä olen tosta blondista brunetesta niin onnellinen!
Tokalla radalla pöytä lähti pois ja okseri tuli lisää. Eli tämän radan jälkeen oltiin Svingin kanssa suoritettu kaikki mahdolliset esteet kisatilanteessa. Svinkku lähti taas hienosti, teki hyvän aan alastulon ja oli vauhdikas. Kerran meinas lähtee hakee keppejä, mutta sain mukaani. Puomilla hiukan himmas, mutta muuten rata oli oikein kelpo. Tulokseksi 0 ja voitto:)
Vimppa rata oli hyppis, jossa kolmas este rengas olikin tällä radalla vaikea. Svinkku tuli kaksi kertaa välistä ja kolmannella oikein. Sain vielä jatkettua ihan hyvin, mutta sitten pari huonoa ohjausta ja muutama kielto vielä lisää (putkelta ja pussista), tulokseksi hyl.
Tosi kiva kisapäivä kertakaikkiaan! Pikku-Svingi oli tietty ykkösjuttu, mutta lisäksi oli kiva nähdä taas paljon agilitykavereita ja hyviä suorituksia. Minna ja Yoda nousivat hienosti kolmosluokkaan, onneaponnea!! :)
Nyt kun kootut selitykset on annettu, voi Svingin kisaradat käydä tsekkaamassa näistä linkeistä. Kiitos Sanna kuvaamisesta ja videoiden nettiin laittamisesta! Niin ja tietty hyvästä seurasta! :)
Kisa A (hyl) http://www.youtube.com/watch?v=dwyhMnIqLzA
Kisa B (0) http://www.youtube.com/watch?v=4SdytuSYoiw
Kisa C (hyl) http://www.youtube.com/watch?v=NtqW0l3SWXs
Aamulla hallille ajaessa jännitti hirveesti. Tuntui, että enhän mä osaa mitään, miten mä voin mennä kisaamaan :-O Pieni sisäinen keskustelu itsensä kanssa, että haloo, sä kisasit eilen kolmosluokassa, ei ne taidot yhdessä yössä katoa :-D Hallille kun pääsin, oli fiilis hyvä ja jännityskin oli kadonnut, en meinannut millään malttaa, että päästäisiin tekemään se meidän ihka ensimmäinen agilityrata! Harri Huittisen radalla oli kaikki mahdolliset esteet paitsi okseri. Kontakteja oli siis neljä, kun pöytäkin oli radalla. Kivanoloinen rata ja haastava rengaskin heti tokana. Svingi lähti hyvin liikkeelle ja suoritti kaikki esteet aina esteelle 15 asti upeesti. Kontaktit toimi, pöytä toimi, neiti kuunteli ja oli tosi helppoa mennä. Sitten mä olin valinnut niin tyhmän ohjauksen, jota Svinkku kiltisti totteli ja suoritti väärän hypyn. Nooh, se ei vauhtia haitannut, matka jatkui maaliin asti. Maalissa oma fiilis oli ihan uskomaton, tippa meinas tulla silmään, kun Svingi oli niiiiiin UPEA!!! :) Mä olen tosta blondista brunetesta niin onnellinen!
Tokalla radalla pöytä lähti pois ja okseri tuli lisää. Eli tämän radan jälkeen oltiin Svingin kanssa suoritettu kaikki mahdolliset esteet kisatilanteessa. Svinkku lähti taas hienosti, teki hyvän aan alastulon ja oli vauhdikas. Kerran meinas lähtee hakee keppejä, mutta sain mukaani. Puomilla hiukan himmas, mutta muuten rata oli oikein kelpo. Tulokseksi 0 ja voitto:)
Vimppa rata oli hyppis, jossa kolmas este rengas olikin tällä radalla vaikea. Svinkku tuli kaksi kertaa välistä ja kolmannella oikein. Sain vielä jatkettua ihan hyvin, mutta sitten pari huonoa ohjausta ja muutama kielto vielä lisää (putkelta ja pussista), tulokseksi hyl.
Tosi kiva kisapäivä kertakaikkiaan! Pikku-Svingi oli tietty ykkösjuttu, mutta lisäksi oli kiva nähdä taas paljon agilitykavereita ja hyviä suorituksia. Minna ja Yoda nousivat hienosti kolmosluokkaan, onneaponnea!! :)
Nyt kun kootut selitykset on annettu, voi Svingin kisaradat käydä tsekkaamassa näistä linkeistä. Kiitos Sanna kuvaamisesta ja videoiden nettiin laittamisesta! Niin ja tietty hyvästä seurasta! :)
Kisa A (hyl) http://www.youtube.com/watch?v=dwyhMnIqLzA
Kisa B (0) http://www.youtube.com/watch?v=4SdytuSYoiw
Kisa C (hyl) http://www.youtube.com/watch?v=NtqW0l3SWXs
lauantai 9. lokakuuta 2010
Pappa-koiralle tuplanolla :)
Kisaviikonloppu taas edessä ja Heppu-pappa sai aloittaa kisaviikonlopun. Olin ilmottanut Hepun kahdelle agiradalle. Molemmilla radoilla tuomarina Harri Huittinen ja mikä mukava yllätys, molemmista radoista löytyi jotain ei-niin-perinteistä! :)
Ensimmäinen rata lähti ikään kuin keskeltä rataa, koska este numero 1 hypättiin kohti normaalia lähtöaluetta ja siitä 180 astetta takasin päin Aalle. Tällaisia juttuja ja erikoisuuksia saisi olla enemmänkin radoilla! :) Radassa oli muutenkin kivasti haasteita! Heppu lähti hyvin liikkeelle ja kerrankin luotin koiraani ja työnsin sen vaan hypyn taakse ja lähdin itse viilettämään ja ehdin tekemään edelle valssin (melkein valmiiksi ;-D). Yhdessä putkessa ja jätin vahingossa Hepun ihan yksin kun taas jo mennä viiletin, niin raukka oli putkesta ulos tullessa hiukan raukan olonen, et mihin mun kuuluu mennä. Koira mukaan ja loppurata menikin ihan mukavasti. Tulos siis 0, sij.5. Kiva huomata itsessä että kykenee muistamaan kisoissakin asioita joita on opetettu ja vielä toteuttamaan ne:)
Toisella radalla oli PÖYTÄ :-) Huittisella oli sellainen ajanottopiippari kädessä ja lisäksi hän antoi ohjaajalle vielä suullisen mene-käskyn kun pöydältä sai lähteä. Pöydällä ei Hepun kanssa ollut ongelmia, se on ollut sille aina mieleinen. Puomi oli tällä radalla hiukan hidas ja puomin jälkeisen okserin Heppu hyppäs melkein päälle, niin et kolahtikin, mutta rima ei tippunut. Yksi käännös vielä valui, mutta muuten mentiin tasaisen varmaa työtä ja nolla tältäkin, sij.7. Nyt on sitten sm-nollat kasassa ja karsintanollista puuttuu yksi aginolla, muuten se on siinä :)
Täytyy vielä tänne blogiinkin laittaa erityisterveiset Tarulle ja Soololle - Soolosta tuli tänään Suomen agilityvalio! Hurjasti onnea ihanalle agiystävälle huippusuorituksesta!! :)
Ensimmäinen rata lähti ikään kuin keskeltä rataa, koska este numero 1 hypättiin kohti normaalia lähtöaluetta ja siitä 180 astetta takasin päin Aalle. Tällaisia juttuja ja erikoisuuksia saisi olla enemmänkin radoilla! :) Radassa oli muutenkin kivasti haasteita! Heppu lähti hyvin liikkeelle ja kerrankin luotin koiraani ja työnsin sen vaan hypyn taakse ja lähdin itse viilettämään ja ehdin tekemään edelle valssin (melkein valmiiksi ;-D). Yhdessä putkessa ja jätin vahingossa Hepun ihan yksin kun taas jo mennä viiletin, niin raukka oli putkesta ulos tullessa hiukan raukan olonen, et mihin mun kuuluu mennä. Koira mukaan ja loppurata menikin ihan mukavasti. Tulos siis 0, sij.5. Kiva huomata itsessä että kykenee muistamaan kisoissakin asioita joita on opetettu ja vielä toteuttamaan ne:)
Toisella radalla oli PÖYTÄ :-) Huittisella oli sellainen ajanottopiippari kädessä ja lisäksi hän antoi ohjaajalle vielä suullisen mene-käskyn kun pöydältä sai lähteä. Pöydällä ei Hepun kanssa ollut ongelmia, se on ollut sille aina mieleinen. Puomi oli tällä radalla hiukan hidas ja puomin jälkeisen okserin Heppu hyppäs melkein päälle, niin et kolahtikin, mutta rima ei tippunut. Yksi käännös vielä valui, mutta muuten mentiin tasaisen varmaa työtä ja nolla tältäkin, sij.7. Nyt on sitten sm-nollat kasassa ja karsintanollista puuttuu yksi aginolla, muuten se on siinä :)
Täytyy vielä tänne blogiinkin laittaa erityisterveiset Tarulle ja Soololle - Soolosta tuli tänään Suomen agilityvalio! Hurjasti onnea ihanalle agiystävälle huippusuorituksesta!! :)
tiistai 5. lokakuuta 2010
Syksyn riemuja
Kotikulmilla lenkkeilyä ja leikkeilyä :-)
Tarvasjoen uusin asukki, pikkuinen Maisa. Maisa oli kyllä niin ihana ja pikkuinen!! Svingi ja Maisa löysivät heti saman aaltopituuden ja leikki alkoi heti. Myös Heppu oli tosi kiinnostunut pikkukisusta, tosin pappakoiran huumorintaju ei riitä leikkeihin asti :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)