Ahviksen reissu

Kevään kohokohta oli taas viikonloppuna, eli Ahvenanmaan reissu. Mukaan lähti viime vuotiseen tapaan Terhi ja Mikko sekä koirat Ziki, Hemuli ja Flippi, Taru ja koirat Soolo ja Ebba, Sanna ja Topi ja koirat Pogo ja Gille. Vesikoirien valtaa taas kerran, tosin länderiedustus oli tuplaantunut aikaisemmista vuosista kun Svingikin oli mukana ja Hemuli oli shelttinä tämän vuoden musta lammas:)

Perjantaiaamuna lähdettiin laivalla kohti Maarianhaminaa. Svinkku oli ekaa kertaa siis laivalla ja oli taas kerran kuin kokenut konkari, ei ollut moksiskaan yhtään mistään, hytissä heti leikit pystyyn Zikin kanssa. Kaavoihin kangistuneina meillä on jokaisella reissulla samat rutiinit ja jopa samat jutut :-D Meidän mökki oli Eckerössä meren rannassa 95 neliön ja 5 tähden lukaali, kyllä siellä kelpasi olla! Perjantai-ilta oli tosi hieno ja lämmin, istuskeltiin ulkona,syötiin(ihme), uitettiin koiria ja saunan kautta heittämään talviturkit mereen. Pikku-Svinginkin meni ensimmäistä kertaa pidemmälle polskimaan! (tätä ei ehkä pitäisi kertoa, mutta mä olin jo ottamassa kenkiä ja sukkia pois ja menossa "pelastamaan" mun prinsessaa, joka oli AIVAN SELVÄSTI jäänyt meren pohjaan jotenkin jumiin, eikä päässyt itse pois...joopajoo, sieltähän se tuli, ennen kun ehdin leikkiä hengenpelastajaa..niin noloa!) Koirat sopeutuivat heti isoon laumaan hyvin, eikä mitään ongelmia ollut, narttuja laumassa oli 4 ja uroksia 5. Rakkaustarinoita syntyi sukupuolista riippumatta, kun Pogo-poika rakastui heti Heppuun :) Heppu vaan kulki kuono pystyssä eikä välittänyt Pogon kosiskeluista yhtään! Svinkku tykkäsi pikku-Flipistä ja Zikistä, kun taas Hemuli ihastui Svingiin :)

Lauantaina kaikkien ihmetykseksi paistoi aurinko!!!! :) Aamulla mentiin kisapaikalle katsomaan Sannan ja Topin radat ja kentällä päivä sitten hurahtikin. Kolmosille oli kaksi hyppäriä ja yksi agirata. Ensimmäinen hyppäri onnistui hyvin Hepun kanssa, toisena olevaa muuria päin Heppu hyppäsi, joten siitä 5 ratavirhe. Muuten onnistuin ohjauskuvioissa hyvin...no okei, yks aika pahasti myöhästyny valssi, mut muuten! Agirata oli viikonlopun radoista heikoin, ohjasin huonosti tiukan takaaleikkauksen hätiköimällä vastaista kättä, niin H luki sen poispäinkäännökseksi ja kääntyi pois hypyn edestä. Loppu suoralle vielä muurin ohitus, jota en korjannut, siitä hyl. Illan vimppa hyppäri päätyi myös hylkäykseen, kun H livahti väärään päähän putkeen. Rata tuntui muuten taas tosi hyvältä ja tein hyvät ohjausvalinnat ja omasta mielestä myös toteutukset. Svingi pääsi myös ottamaan keinua, putkea ja pientä hyppykuviota, keinu oli aikas kiikkerä, niin hiukan piti jännittää. Svingi pääsi myös kahlaamaan kaikki maailman kuraojat läpi...ihanaa...

Illalla taas saunottiin, uitiin ja syötiin. Koirat oli aikas väsyneitä ja kävivätkin huilimaan melkein heti. Koko porukan päivän saldo oli vain kaksi nollaa, Taru ja Ebba sekä Mikko ja Hemuli, joten kuohari taisi mennä enemmän suruun kuin iloon :) Nooh, ei sentään! Hyvälle reissulle ja seuralle ja onnistuneille radoille kannattaa aina skoolata...tai ehkei kaikki skoolannu tolle vimpalle aiheelle ainakaan omasta mielestään.. :-P

Sunnuntaina oli pilvistä, mutta ei taaskaan satanut. Mökin siivous ja kentälle mars. Meillä vielä yksi agirata edessä. Heppu oli älyttömän hyvässä vireessä ja tää olikin varmaan reissun paras rata meillä. Hölmö Aan ohitus, josta 5 virhettä, mutta muuten kaikki meni nappiin! Niin hyvä mieli jäi kaikista radoista, että luottavaisin mielin voidaan Hepun kanssa katsoa kohti kesän tärkeitä kilpailuja. Ennen laivaan menoa käytiin vielä Maarianhaminassa kävelemässä ja ottamassa koirista kuvia valkovuokkojen keskellä. Ahvenanmaalla on siis NIIIIIIIIIIN paljon valkovuokkoja ettei missään! Ihanan näköistä!

Takaisintulo matkalla koirat olivat jo aikas väsyneitä, mutta niin oltiin me ihmisetkin. Taas kerran reissu oli tosi onnistunut. Parasta oli tietenkin seura, kiitos taas kerran raumalaiset, kun otatte vääränseuralaisen mukaanne, ootte kyllä ihania ystäviä<3

Onneksi ei punkkejakaan ollut koirissa ja ainoa käärmekin oli ehkä(!) kuollut, aurinko paistoi ja kisatunnelma oli maailman lepposin. Talviturkki lähti ja rusketusrajat tuli. Kyllä Affiksella on mukavaa :) Mikolla oli hieno kamera mukana ja siellä on upeita otoksia ländereistäkin, niitä sitten myöhemmin!