maanantai 27. huhtikuuta 2009

Hämeenlinna 26.4

Eilen oltiin siis Hepun kanssa kisaamassa Hämeenlinnassa. Reissukavereiksi saatiin Salla ja Vili, kiitos seurasta:) Sää suosi meitä, ihana auringon paiste ja muutenkin oli kiva kisafiilis, mitä nyt aikataulut mätti pahasti, joten odottelua riitti. Ensimmäinen rata oli hyppäri, joka meni ihan ok. Kaarrokset eivät olleet niin tiukkoja, mutta ihan kelpoja, paitsi yksi, joka meni...öö..lievästi sanottuna pitkäksi. En ennakoinut kännöstä yhtään vaan homma meni kalasteluksi..Heppu luki jo edessä (kaukana!) olevaa putkea, kun sain hämillään olevan koirani taas oikealle esteelle. Mutta loppujen lopuksi tulos oli 0. Sijoitus vasta 10. Mutta kivalta nolla pitkän tauon jälkeen kuitenkin tuntui.
Seuraavana agirata. Radan alku meni ihan mallikkaasti, sitten todella yllättävä virhe Hepun kanssa, eli keppivirhe, meni oikeaan väliin, mutta mä taisin sohia kädellä siellä välissä, kun kuumana meinas napata mua sormesta :-O Ja sekosi väleissä hypäten yhden yli. No korjaus ja matka jatkuu. A meni ihan ok,hiukan himmas mutta tuli alas ja käskystä hienosti vapautus. Puomi olikin jo vaikeempi ja Heppu jäi maleksimaan :( Ei raukka siis vieläkään tiedä, mitä tarkkaan ottaen kuuluu tehdä...höh..ja vielä aloin maanittelemaan tulemaan oikeaan kohtaan, vaikka mulle on rautalangasta väännetty, että myös se on "väärä" suoritus, jos himmaa. No, mutta sain vapautettua ja hypyn jälkeen väärään päähän putkea. Ja hylly.
Vimppa agirata alkoi huonosti, kolmannelta hypyltä kielto ja viidenneltä hypyltä rima alas...videointi kertoo totuuden siitä, että rima oli päivänselvästi ohjaajan vika...Sitten taas puomilla himmailua tuhat vuotta, onneksi A oli paljon parempi. Radalta 10 ja yliaikaa.
Ihan hyvä fiilis jäi koko päivästä, tietää taas mitä harjoitella lisää! Ja taas pitäisi muistaa, että Hepulta pitää myös vaatia..pelkkä pyytäminen ei riitä (esim kaarrokset..) Ensi viikonloppuna taas kisataan ja tässä välissä vielä treenataankin:)

Tokoa olen tehny myös kohtalaisesti. Ruutu on mun mielestä nyt hyvinkin mallikelpoinen. Mutta arvatkaas kun tein yks päivä hidasta seuraamista niin KÄÄK, koira edisti, poikitti, loikki jne. Voi viude, naksu esiin ja palkkailee. Mites se nyt noin pahasti onkaan unohtunut? Tosin mun koira kyllä käy niin kierroksillakin, mutta malttia täytyy myös löytyä. Se on jotenkin koomista, et pari vuotta sitten mulla oli koira joka inhosi seuraamista ja jätätti kokeissa jopa metrin verran takana ja myös sivusuunnassa. Tällä hetkellä Heppu edistää ja on välillä niin tiiviisti mun jalassa kiinni, et meinaan tallata sen... :) Eli saan kai olla vaan tosi iloinen, että asiat on muuttuneet tähän suuntaan! :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Onnea nollasta! Nolla on kuitenkin aina nolla. :)

Mä en ole vieläkään saanut niitä meidän ottamia poseerauskiuvia blogiin, kun meidän kotikone on NIIN HIDAS!!!!! Nyt jopa Jartsukin tunnustaa sen. ;) Mutta kyllä ne vielä...

jassu