sunnuntai 8. helmikuuta 2009

Toko,aksa ja masennus

Mitäs muutakaan me oltais tehty ku tokoa? ;-) Metallinoutoa oon tehnyt aikas paljon. Sitä teen Heppulin kanssa niin, että vain yksi nouto riittää, mikäli tuo kunnolla sivulle. Yksi nouto ja super palkka! Mun mielestä on lähteny aikas hyvin toi idea käyntiin. Heppu tuo metallin oikeastaan joka kerta heti ekalla kunnolla:) Kokeessa kun sen joka tapauksessa täytyy onnistua eka yrittämällä. Jos jään treenissä tahkomaan metallinoutoa, niin Heppu ei tuo sitä ollenkaan..sen verran kurja liike kyseessä. Onneksi se on aikas hyvin palautellut kokeissakin tota metallia.

Pitotreeniä oon tehnyt puukapulalla jonkin verran, ihan ok. Seuraaminen ja jopa täyskäännökset on mun mielestä nyt ihan riittävän hyvät, eli en nyt lähe niitä muuttamaan, palkkailen vaan. Luoksetuloa en oo tehny yhtään...karvat on pystyssä pelkästä ajattelemisestakin :-( Mun täytynee ehkä kääntyä mun tokoilija ystävieni puoleen tai mennä toko yksärille...muuten ei tuu mittään.

Emman kanssa meni viime viikolla taas treenit kivasti, oon kuulemma ku tehty minikoiran ohjaajaksi :-D hih. Mä oon yhä ymmälläni mun nopeista valsseista 8-O Keinu on mulle ja Emmalle kinkkinen, en oo oikein siihen löytänyt yhteistä säveltä, mutta eiköhän se siitä. Aksatreenien ohessa Heppukin pääsee aina ottamaan kontakteja ja putkia, se on jo aika hyvä kontakteissa ja vauhtia on tullut myös aavistus lisää.

Vaikka tokoa on kiva treenata Hepun kanssa ja on maailman ihaninta kun saan mennä aksaa Emman kanssa, niin siitä huolimatta mua hiukan masentaa :( Tekisi niin kovasti mieli asettaa agilitytavotteita ja tehdä kisasuunnitelmia kevääksi ja suunnitella reissuja aksakavereiden kanssa,huoh. No jotain suunnitelmia ja päätöksiä on kuitenkin tehty, tavoitteellisia tai ei. Hepun tassuillekin on suunnitelmia ja ne suunnitelmat vievät Helsinkiin, no mutta niistä lisää, kun saan asioista lisää tietoa.

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Heip. Voi kun tuli ikävän tuttu tunne lukiessa sun murhetta Hepun agi tauosta huokaus... on se niin väärin! toivottavasti poika kuntoutuis pian ja pääsette taas tekemään sitä mistä niiin molemmat tykkäätte.

Taru kirjoitti...

Taru se aiemman viestin lähetti vahingossa anonyyminä=)

Anonyymi kirjoitti...

Jotenkin osaan samaisua tuohon masennukseen... Meillä sitä on jatkunut jo puoli toista vuotta, mutta nyt alkaa jo onneksi helpottamaan.

Nähdäänkö keskiviikkona?

Anonyymi kirjoitti...

Tsemppiä, Anne-Mari! Nää on näitä juttuja, jotka tulee jokaisen kohdalle, koska kyseessä elävä olento. Muistan viime kevään masennukseni, kun Hugon paukkukammo alkoi vaivata hallikisoja. Mielessä jo agiuran lopetus, niin karmeita fiiliksiä oli silloin. Onneksi kesä ja ulkokisat muutti kaiken. Nyt ei masennuta muuta kuin oma rapakunto ja talvi(loma)läskit! Nähdään illalla ja laitetaan läski roiskumaan! Ps. Arjalla olis yksi minirusseli myynnissä peruutuksen vuoksi, aivan suloinen äijä, pullea ja hyvin ruokittu! t. Marja

Marja Karjalainen kirjoitti...

Kiitos eilisistä ketteryystreeneistä!
Kivaa oli ja siitä se lähtee.
Meidän blogi: www.hugo-eicca.blogspot.com

Jonna kirjoitti...

Morot Hipolta! Piian ja Pasin blogista löysin tänne ja hetki vierähti selatessa vanhoja juttuja... Meillä Hipolla aukeaa joka kesä kaikki tassut ja ranteet kun vetää tuhatta kontaktiesteillä pitkän tauon jälkeen, joten samassa veneessä ollaan :(