Agilitya - onnistumisia ja päänvaivaa

Viikko on kulunut aika agilitypainotteisesti ja sehän vasta on vallan mukavaa. Viime sunnuntaina jätettiin Heppu kotiin ja lähdettiin Svingin kanssa tsekkaamaan Vuokkoset-areenaa. Turussa pakkanen oli juuri mukavasti lauhtunut ja kun päästin perille Vantaalle, näytti mittari -24. No, mutta mikäs siinä aksatessa kun on lämmin halli ja kyllä Svingi verryttelyt ulkona kesti! Svingi oli ilmoitettu kolmeen starttiin. Minna tuli meidän seuraksi kisoihin ja kuvasikin radat, en ole vain vielä saanut aikaiseksi ladata niitä koneelle.

Eka rata oli ehdottomasti päivän paras. Meno tuntui tosi jouhevalta ja helpolta ja kerrankin uskalsin liikkua ja ohjata välistävedon rohkeasti:) Muurin palikka siellä rapsahti, mutta ei tippunut. Tältä radalta sitten irtosikin nolla ja vielä voitto siihen päälle! Hyppärin mä ohjasin siis tosi huonosti. Mä olin jotenkin koko ajan Svingin tiellä :-O No, tietää taas mitä treenata. Radalta tuli 5 kiellosta, kun esteelle irrottamisen rytmitys oli pielessä. Vimppa rata lähti liikkeelle ihan mukavasti, mitä mä nyt vapautin Svingin ihan jäätävän korkealta aalta, hävettää itseänikin. Nyt on pakko ryhdistäytyä noissa vapautuksissa!! Tämä rata hyytyi kuitenkin renkaaseen jota Svingi ei hypännyt:-O Ensin meni kokonaan ohi muutaman kerran, sen jälkeen pari kertaa kehikon läpi ja lopulta sitten kunnolla. Kaiken kaikkiaan kiva kisapäivä!

Tällä viikolla ollaan treenattu jo useampaan otteeseen ja tällä hetkellä päänvaivaa aiheuttaa puomin nousukontakti. Tiistaina mä olin jo luopua toivosta, kun tuntui, etten ikinä saa Svingiä osumaan kontaktille. Siinä sitten keskiviikko keräiltiin itseä ja kohennettiin omaa asennetta ja tehtiin selkeämpi suunnitelma. Tänään sitten lähdettiin treenaamaan hiljaa hyvää tulee-fiiliksillä ja treenit meni huippuhyvin! Epätoivo siirtyi taas taka-alalle ja usko onnistumiseen nousi pintaan! Kyllä me onnistutaan ja opitaan!-asenne palkitsi sekä koiraa että ohjaajaa. Nyt sitten vaan treeniä, treeniä ja treeniä :)