Tässä uunituore kuva koirista, tuolla ne makoilee samassa pedissä :)
Svingin kanssa ollaan palattu siis agilityn kisaamiseen pariin ja onpa se taas kivaa! Kisataukoa ehti tulla 5,5kk (oho!). Ensin kisattiin omissa kisoissa huhtikuun puolessa välissä pari starttia. Sieltä hyppäriltä taisteltu nolla, sij. 4...sain taas kerran mokattua takaaleikkauksen, mutta koukkauksen kautta silti päästiin puhtaasti maaliin. Tämä eka rata meni ihan selvästi hiukan koomaillessa ja täysin rutiinin puutteessa. Toinen rata kulki selvästi jo paremmin...sieltä Svingi kuitenkin irtosi yhden hypyn liikaa ja siitä hyl.
Huhtikuun lopulla sitten tsaukkilassa kolme starttia. Oikeastaan kaikki radat oli pääasiassa hyviä :) Ekalta agiradalta nolla ja sillä toiseksi. Oltais me voitu se puuttuva voittokin ottaa, mutta minkäs teet, kun Anu ja Budi vaan veti niin makeesti :) Tää nolla kyllä ilahdutti, koska saatiin vihdoin sm-nollat kasaan! Jeejee! Ei ole muuten varmaan ikinä Svingin kanssa mennyt nollien keruu näin myöhäiseksi...no, ehkä se on nyt ihan ymmärrettävää, kun on ollut vähän muutakin :) Kahdelta seuraavalta radalta hyllyt. Toinen hylkäys tuli siitä kun Svingi ajautui väärässä kohdassa takaakiertoon ja toisella radalla olin niin myöhässä, etten saanut Svigua välistä vetoon. Täytyy muistaa treenata välistä vetoja taas pitkillä väleillä, ne on aina olleet pahoja meille.
Helatorstaina kisattiin Forssassa. Ekan radan jälkeen oli sellainen olo, että olenko mä koskaan tehnyt agilitya :-O Hyppräri oli muuten ihan onnistunut, mutta TAAS mokasin takaaleikkauksen...mitä ihmettä?? Milloin niistä takaaleikkauksista tuli NÄIN huonot??? Argh. Treeniä vaan!
Forssassa oli huipuinta se, että nähtiin Annariina ja Zooka! :) Tii alku hämmennyksen jälkeen tunsi Anskun ja oli ihan onnellinen pikku koira! Zooka-siskon kanssa ensin hiukan välien sevittelyä ja sitten yhteisleikkeihin. Hiukan kuuma ilma verotti pahimmat riehumiset, mutta tosi kivat leikit tytöt saivat pystyyn! Tosi kivaa oli nähdä molempia :)
Tii tosiaan kasvaa kovaa vauhtia! Säärtä on jo ihan mukavasti. Mitään erityisen ihmeellistä ei vielä olla Tiin kanssa tehty, lähinnä eletty tavallista arkea ja harjoiteltu arjessa vastaan tulevia asioita. Luoksetuloa, istumista, maahanmenoa, sivulle tuloa, kosketuskeppiä jne. Lisäksi näyttelyseisomista ja hampaiden katsomista ollaan harjoiteltu. Arjen puuhiin kuuluvat tietenkin myös kaikki hoitotoimenpiteet ja käsittely. Aktivointipeleissä Tii on jo nyt Svingiä parempi. Naksutin on ollut käytössä ja Tii on kyllä hyvä oivaltamaan ja tarjoamaan toimintaa. Tänään tehtiin tasapainotyynylle etutassujen laittamista, niin muutaman onnistumisen jälkeen Tii jo juoksi täyttä vauhtia lätkäisemään tassut tyynylle! :)
Verrattuna aiempiin ländereihini eli Heppuun ja Svingiin, Tiissä on yksi uusi haaste: äänen käyttö. Tii on alusta asti ollut kova käyttämään ääntään. Kaikkiin tilanteisiin se reagoi heti äänellä. Svingi piippaili alussa, mutta muuten sekä H että S ovat olleet kohtalaisen hiljaisia ländereitä (jos ei oteta huomioon leikkiääniä, jotka ovat oikein länderimäiset..hahhaa). Monessa asiassa Tii on jo oppinut, että äänen käyttäminen ei kannata. Häkissä tai treenivuoroa odottaessaan (kotona) Tii osaa jo pääasiassa olla hiljaa. Enää neiti ei myöskään yritä komentaa minulta ruokaa / huomiota haukahtelemalla. Edistystä siis tapahtuu, jes! Ulkona omalla pihalla erityisesti reagoi moniin asioihin ja ääniin haukkumalla. Tänään pihassa oli kaapelikela, jolle piti mennä haukkumaan. No heti kun mennään yhdessä, niin koko asiassa ei ole mitään ongelmaa, vaan Tii menee super reippaana katsomaan, eikä asia enää jännitä. Tuon tapainen haukkuminen kyllä varmasti loppuu iän myötä, kun näkee paljon erilaisia asioita.
Ylipäätänsä Tii on kuitenkin tosi rohkea tyyppi. Kaikki ihmiset on ihania! Kaikissa erilaisissa paikoissa Tii käyttäytyy reippaasti. Sitä ei pelota koirahallit, ei rappukäytävät, ei tunnelit, ei sillat, ei liukkaat pinnat eikä ihmisvilinät. Se on kyllä niin ihana piirre tuossa typyssä! :)
Kerran ollaan Tiin kanssa käyty pikkupentujen leikkikoulussa Tuijan koirakoulussa. Ensin Tii oli hiukan vieraskorea ja leikki vain muutaman nuoremman kääpiösnautserin kanssa...pienen hetken kuluttua Tii oli varmaan innokkain juoksija ja riehuja :) Melkein kaikki pennut kelpasivat leikkikaveriksi, mutta suosikki oli ehdottomasti collie poika!
Svingi ja Tii leikkivät yhdessä todella paljon. Sisällä leikitään painityyppistä leikkiä ja sitä säestetään kovalla örinällä ja mörinällä. Ulkona juostaan täysillä vuorotellen toistensa perässä. Nyt uutena leikkinä on tullut myös lelun repiminen yhdessä. Mä uskon, että Svingi on onnellinen,kun hänellä on leikkikaveri. Se on mun mielestä aina kaivannut kaveria itselleen sen jälkeen kun Hepusta aika jätti. Ja nyt hänellä on kaveri, ihana pikku Tii! :)
Meidän piha
